Moikka pitkästä aikaa kaikille, täällä Muska. Olen kuulemma nykyään Muska mummukka, täytän huomenna jo 11 vuotta! Voitteko kuvitella! Itse kyllä olen mielestäni vielä varsin nuorekas ja menevä nainen.
En ole kovin paljoa viime aikoina päivitellyt kuulumisiani, kun tuo HCM-diagnoosi minulta sitten poistui muutama vuosi sitten. Sydämen osalta parin vuoden takainenkin ultraus oli kunnossa eikä sydänultrauksia enää jatketa kontrollimielessä. Minulle se kyllä sopii. Mokomat käyttivät tosin pari viikkoa sitten minut vatsan ultrassa ja nyt minulla on karvat ajeltu koko mahasta! Kun on noita ruoka-ainejuttuja ollut oikeastaan koko elämän ajan, niin nyt sitten sain diagnoosin IBD. Joku b-vitamiini oli kans vähän matalanpuoleinen niin päättivät sitten ultrailla tuota masupuolta. Mahan puolesta olen kyllä ollut aika hyvävointinen, tässä näitä ruokavaliokokeiluja nyt kuitenkin tehdään, että löydetään hyvät sapuskat. Yksi muro on sopinut, missä on tosin vähän kanaa, mille minä kuulemma olen vähän allerginen. Koitetaan nyt vielä löytyy kanatonta vaihtoehtoa.
Muut verikokeet oli hyvissä lukemissa heinäkuussa, mistä emäntä oli tosi tyytyväinen. Arvoja otettiin kuulemma tosi kattavasti. No, poistihan ne kesällä minulta muutaman hampaankin, kun oli jotain syöpymää. Seuraavat humalat on sitten vuoden päästä kesällä, voin sanoa, että mitään en muista, mutta olo oli aika tokkura sen jälkeen, enkä saanut muroja kahteen viikkoon! Siitä olen kyllä vähän katkera. Mutta nyt on kuulemma hieno puhdas purukalusto. Välillä on vähän nivelvaivaa ja niihin kuuriluontoisesti ovat antaneet kipulääkettä.
Tässä on muutenkin ollut vähän vauhdikkaita päiviä, kun meitä on nykyään neljä. Kaksi kakaraa on pitänyt tässä lisää kasvattaa ja viimeisin täyttää ensi kuussa vuoden. Jotain itämaisia ne on, ramppaaavat onneksi välillä reissun päällä ja tuovat jotain rusetteja tullessaan, niin saa vähän taukoa kaverini Mimmin kanssa ja saadaan olla ihan kahdestaan päivä. Poikiakin ovat vielä molemmat, emäntä sanoo, että ne molemmat on hirmu ihastuneita minuun. Kyllähän minä sen nyt tiedän, kun olen tällainen aika viehättävä kissa ikäisekseni. Wagnerhan on ollut alusta asti ihastunut minuun. Pidän ne sopivalla etäisyydellä, kyllä minä välillä niiden kanssa hippa leikin, mutta kyllä minä sähisenkin, jos sille päälle satun. Ovat niin villejä, että onhan niitä koulittava. Pablo on tämä viimeisin kasvattini nimeltään, silläkin on kyllä vähän isot korvat ja pitkä nenä. Sitten ne kävelee tyhmänä peräkanaa ja nuohoaa joka paikan. Huvittuneena niitä välillä kyllä seurailen.
Mimmi kamunikin täytti kesällä 8 vuotta ja jakselee kyllä tosi hyvin, sillä riittää vielä vähän paremmin tuota virtaa touhuta noitten poikien kanssa, minä tykkään katsella sivusta arvolleni sopivalla tavalla. Mutta leikeistä en jää paitsi ja olen usein mukana pyydystämässä sulkalelua.
Halusin vaan tulla kertomaan, että hyvin olen jaksellut ja eteenpäin mennään ja porskutetaan. HCM:n suhteen ei ole mitään uutta tutkimustietoa tullut vastaan, mutta jos huomataan, niin taatusti tullaan kertomaan. Minullakin on pientä läppävuotoa sydämessä, niin esimerkiksi hammashoito tehtiin seniorikissalle tarkoitetussa sydänystävällisessä nukutuksessa. Sellaisiakin onneksi on nykyään olemassa. Toivuin siitä kuulemma tosi hyvin eikä ongelmia ollut nukutuksen aikanakaan.
Muutenhan meillä elämä menee samaa rataa, isäntä teki meille hienon kissatarhan ja siellä saadaan välillä istua raittiissa ilmassa. Mökillä käyn edelleen kävelyllä. Nytkin mennään kuulemma viikonloppuna mökkeilemään.
Haluan toivottaa kaikille mukavaa loppuvuotta ja kivaa joulun odotusta
tv muutamaa tuntia vaille 11-vuotias Muska
 |
| Mökillä tänä syksynä. |
 |
| Kiipeilypuussa Mimmin ja Pablon kanssa. |
 |
| Se nainen, jolta Pablo tuli, tekee hienoja pesiä ja tykkään nukkua niissä. |
 |
| Muska 29.11.2022 |
 |
| Pojat Wagner ja Pablo |
