Syksy on tullut, tänään satoi ensilumi. Olin aivan ihmeissäni, mitä tuo valkoinen hiutale on, mitä tippuu taivaalta. Pääsin kokeilemaan sitä miltä se tuntuu tassuihin takapihallamme, silmät suurena ihmettelin sen tuoksua ja kylmyyttä. On myös jännää seurata ikkunasta, kuinka isäntä harjaa sitä oven edestä. Olenhan minä yhden talven jo nähnyt niin että muistankin sen, kissan elämässä yksikin vuosi on vaan niin hirvittävän pitkä aika. Vastahan siellä oli kesä, ampiaiset pörräsi ja sireeni tuoksui.
Kissa pitää lämpöisistä paikoista ja monesti meitä tapaa juuri niistä kuumimmista sopista varsinkin näin talven tullen. Maalla uunin päällä makaava kissa on varmasti monelle tuttu näky. Kissa ei ole kotoisin pohjoisista oloista vaan meidän esi-isämme paistattelivat auringon kylvämissä maissa, edelleenkin viihdymme lämpöisissä paikoissa.
Jokaisen kissanomistajan on hyvä muistaa, ettei kissa kuulu suomen luontoon, emmekä kestä kovia pakkasia. Koirillekin on monesti rakennettuna lämmitetty koppi, jos ne ovat ulkosalla. Myös kissa tarvitsee turvallisen lämpöisen paikan. Jos tapaat pakkasessa pitkään harhailevan kissan, voi sen ottaa sisälle lämmittelemään ja sitten on hyvä selvittää sen mahdollinen omistaja. Tarvittaessa pakkasessa pitkään harhailevan kissan voi toimittaa vaikkapa löytöeläinkotiin. Hidasliikkeisyys, turvapaikan etsintä, maukuminen ja vapina voivat olla merkkejä kylmettymisestä. Eihän meistä kukaan halua, että pikkukisun korvat tai töppöset paleltuvat!
Minusta on kivaa katsella ikkunasta hiutaleiden rauhallista leijailua. Emäntä sanoo, ettei koskaan tiedä näenkö seuraavaa talvea sydänsairauteni takia, mutta ainakin tänä vuonna sain taas nähdä kauniit lumihiutaleet ja pääsin niitä ihmettelemään. Olen siitä kiitollinen ja niin on varmaan perheenikin. Täällä sisällä on hyvä ja lämmin olla ja viettää laiskoja kissan päiviä. Tänä vuonna lupasivat laittaa pihalle lintulaudan, paria oravaa pääsin ihmettelemään takapihallamme ikkunasta, kun ne kuopivat ostettua siemensäkkiä. Antoivat sitten niille pähkinöitä ja pistivät jyväsäkin piiloon. Ehkä tänä talvena näen sitten vieläkin enemmän pikkuisia lintuja, joille on kiva "naksuttaa" ikkunasta. Oravakin oli minusta sellainen otus, että olisin mieluusti ottanut sen kiinni jos saisin. Voihan se olla, että niitäkin lintulaudalla vierailee.
Toivottelen kaikille lokoisia talvenaluspäiviä, pitäkää itsenne ja lemmikkinne lämpimässä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti