maanantai 24. marraskuuta 2014
Pientä kertausta HCM-sairauteeni liittyen
Hei vaan kaikille. Päätinpä taas tulla vähän kertoilemaan tästä sydänsairaudestani kuulumisia. Kun onhan se totta, että ihmisten ja koirien lailla tuo HCM-mörkö koskettaa myös meitä niin monia kisuja. Ihan niinkin, että sitä ei omistaja koskaan edes tiedä olevan olemassa. Tässä minun sairaudessanihan sydänlihas paksuuntuu yhdestä tai useammasta kohtaa aiheuttaen toisinaan myös erilaisia oireita. Mutta ei meillä kaikilla ole mitään oireita!
Aina on hyvä muistaa, että jokaisella meistä sairaus esiintyy hyvin yksilöllisenä ja itse HCM-tautiakin on olemassa montaa erilaista muotoa ja siitä riippuu muutokset, mitä sydämeen sitten tulee. Jos hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on lievä tai hyvin paikallinen, kisu saattaa olla oireeton jopa koko elämänsä. Vaikeammissa tapauksissa sydän joutuu tekemään enemmän töitä paksuuntumisen vuoksi ja aiheuttaa useammin oireita kuten veden kertymistä keuhkoihin johtuen sydämen sisäisestä paineesta ja paksuuntumisen aiheuttamista toimintahäiriöistä. On myös hyvä tietää, että HCM voi olla seurausta muistakin sairauksista kuten kilpirauhasongelmista tai korkeasta verenpaineesta. Ennen eläinruokien kehittymistä esiintyi myös tauriinin puutteesta johtuvaa HCM-sairautta, nykyään se on harvinaista, koska valmisruokiin on yleensä lisätty tauriinia. Me kisut kun ei aina päästä niitä hiiriä popsimaan.
Mistä taudin sitten voi tunnistaa? No usein kokenut eläinlääkäri saattaa kuulla sivuäänen sydämessä tai rytmihäiriön merkkejä sydäntä kuunnellessaan rutiinikäynnillä. Kissa saattaa olla väsynyt ja ruokahaluton. Myös nukutuksessa voi joskus ilmetä ongelmia ja sairaus huomataan. HCM voidaan todeta kohtalaisen helposti sydämen ultraäänitutkimuksella. Oireettomuus on salakavalaa ja oireet voivat tulla sitten äkisti ihan äkkikuolemana tai veritulppana aiheuttaen halvauksen. Hengityksen nopeutuminen tai nopea hengästyminen voivat myös olla syitä lisätutkimuksiin.
Oireettomien kissojen lääkehoito ei ole vielä tutkimuksissa varsinaisesti osoittanut muutoksia taudin luontaisen etenemisen kannalta. Mutta esimerkiksi beetasalpaajan käyttö voi olla joissakin tapauksissa perusteltua jo tutkimusten varjolla. Ihmisissä vastaavassa sairaudessa tämän lääkkeen käyttö on vähentänyt äkillisen kuoleman riskiä. Kisuilla, joilla on suuri riski saada veritulppa (ultrassa näkyy esimerkiksi voimakkaita verenvirtauspyörteitä sairaudesta johtuen) verenohennuslääkkeistä kuten disperiinistä voi olla hyötyä veritulppien ehkäisyssä.
Kisuilla joilla on jo nesteen kertymistä keuhkoihin tai muualle kehoon sydämen vajaatoiminnasta johtuen, ace-estäjät diureetin (nesteenpoistajan) kanssa voivat olla perusteltuja lääkkeitä. Kaikkiaan lääkehoito kissojen kohdalla on vielä kokeellista ja vielä on pitkä matka siihen, että löydettäisiin hyvä lääkehoito, koska jokainen tapaus on myös niin yksilöllinen. Emäntä sanoi kyllä meillä, että haluaa yrittää lääkehoitoa heti, jos se vaikka vaikuttaisi ennusteeseen edes vähän positiivisesti.
Ennuste voi taudissa vaihdella todella paljon, tämä on hyvä muistaa kaikkien HCM-kisujen kanssa elävien! Sairauden kulku ja sydämen muutokset vaikuttavat siihen kovasti. Sydämen sisällä olevat verenkierron häiriintymiset johtuen muutoksista vaikuttavat paljon ennusteeseen. Sydämen eteisen ahtautumisen taso, sydämen rytmi, sekä verenpaine vaikuttavat paljon ennusteeseen. Yleisesti ottaen kisuilla, joilla on hyvin jäykät sydämen kammiot, häiriöitä verenvirtauksessa, selvästi suurentunut eteinen tai rytmihäiriöitä, johtaa nuo oireet yleensä huonompaan ennusteeseen. Myös nuorella iällä puhjenneet nopeasti etenevät HCM-tapaukset ovat huonoennusteisempia.
Aina on hyvä muistaa, että kissa jolla on hyvin mieto tai hyvin paikallisesti sydämessä näkyvä HCM ilman suurempia verenkierron häiriintymisiä itse sydämessä, saattaa elää täysin normaalin mittaisen elämän!
Me halutaan antaa voimaa ja toivoa teille kaikille, joiden kissoilla todetaan HCM. Emäntä ajatteli joskus, että kun se minunkin sairaus löytyi jo niin nuorena, että en varmaan elä pitkään. Täytän kuitenkin ihan kohta 3 vuotta. Olen saanut viettää ihania kissanpäiviä perheeni kanssa jo enemmän, mitä ikinä luultiin olevan mahdollista. Mennään tässä lähikuukausina sydänultraan uudestaan katsomaan tilannetta, että kerrotaan kyllä sitten ihan täälläkin kuulumiset, että mitä muutoksia siellä sitten havaitaan.
Positiivisia ajatuksia kaikille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Kiitos tästä valaisevasta ja lohduttavasta kirjoituksesta/blogista! ♡ -Vilho (7v. ja HCM-potilas) & Sanna
Kertaus on opin äiti, kiitos siitä! Saanko tähän vielä paatoksella lisätä rotukissoista (rodusta riippumatta) oppimani: HCM on vahvasti perinnöllinen ja monigeeninen tauti. Oireena sydäntilanteen pahenemisesta kissani tutkinut kardiologi mainitsi läähättämisen. T:Lievän HCM-diagnoosin saaneen 6-v. pojun henkilökunta
kyllä, hengitysoireet on yksi merkki taudin pahenemisesta. Yleensä silloin tauti on jo aika pitkällä, kun hengitysoireet tulevat mukaan. HCM:n varsinaista alkuperäistä aiheuttajaa ei oikein tunneta, mutta tietyissä roduissa on löydetty geeni, joka altistaa sairaudelle. Suurella todennäköisyydellä sairaus on siis perinnöllinen. Kaikkia geenejä ei ole kuitenkaan pystytty eristämään. Ihmisillä geenejä on löydetty jo useita kymmeniä. Ikävä sairaus kaiken kaikkiaan ja onneksi tutkimustyötä tehdään kokoajan. Noista oireista taitaa olla tarkemmin tuolla aikaisemmissa teksteissä :)
Lähetä kommentti