päivitystä tilanteestani

Ollaan pidetty nyt kovasti yhtä tuon Mimmi-ystävän kanssa. Se välillä hoivaa minua ja minä sitä. Tänäänkin taas leikittiin kovasti, mutta jaksoin ihan hyvin. Emäntä tuossa laskeskeli minun hengitystaajuuttani, mikä pöhkö. Innostuneenakin se oli kuulemma normaalirajoissa. Kisut kuulemma hengittää yleensä sen 20-30 kertaa minuutissa.

Emäntä soitti eläinlääkäriin tänään ja menen seuraavaan sydänultraani 22. joulukuuta. Pitäkää minulle peukkuja! Että minä jakselisin tässä vielä ja ettei uusia kohtauksia tulisi.

Emännän mielestä se minun kohtaus muistutti vähän lievää epilepsiakohtausta kun se nyt on perehtynyt asiaan. Mutta sellainenhan voi tulla aivojen hapenpuutteesta johtuen. Se ei itse oikein jaksa uskoa mihinkään lyhyeen veritulppajuttuun, kun toivuin niin nopeaasti. Emäntä uskoo kohtauksen olleen ennemmin hapenpuutteeseen liittyvä mahdollisesti pienen rytmihäiriön aiheuttama tilanne. Eläinlääkärin kanssa se ei aiheesta tosin päässyt nyt juttelemaan, mutta on etsinyt aiheesta ihan hirveästi tietoa. Mutta kaikenlaiset kohtauksethan tässä minun sairaudessa on mahdollisia!

Emäntää tuntuu tuo tiedon määrä auttavan asioiden käsittelyssä ja se etsii hurjasti tietoa aiheesta englanninkielellä. Se kertoi minulle, ettei suomenkielellä oikein hyvää tietoa ja keskustelua tästä HCM-sairaudesta tunnu löytyvän.
No mitäpä minä noista ymmärtäisin, välillä vaan tuntuu, että se tarkkailee minua nyt ihan hirveästi. Se oikeastaan ärsyttää minua. Ei se taida muistaa, että minä en tästä sairaudestani nyt niin kovin paljon ymmärrä. Elelen vain onnellisia kissanpäiviä ja touhuan milloin mitäkin.