syksyä kohti

Moikka taas pitkästä aikaa kaikille!

Ajateltiin tulla kertomaan, että toivuttu on leikkauksista ja kesän koitoksista täydellisesti. Ollaan oltu paljon mökillä ja muutenkin olen nauttinut aurinkospoteista, linnunlaulusta, perhosista ja elämästä yleensäkin.

Emäntä ja isäntä vitsailee, että minä vaihduin varmaan siellä klinikalla, kun olen ollut niin pirteä, leikkisä, kehrääväinen ja tyytyväinen kissa. Olen jaksanut ja halunnut temmeltää Mimmi-kaverini kanssa paljon enemmän kuin ennen ja olen myös alkanut leikkimään itsekseen kaikenlaisilla leluilla. Tulen paljon enemmän syliin ja viereen ja nautin suunnattomasti koskettelusta. Emännän mielestä minulla on täytynyt olla jollain tapaa paha olla kuitenkin, kun oli nisäkasvain ja jouduin syömään sitä perlutex-lääkitystä kiiman estoon. Luonteeni ja olemukseni on muuttunut niin paljon enemmän positiiviseen suuntaan. Olen niin suunnattoman onnellisen oloinen kissa.

Aamuisin syöksyn sänkyyn tervehtimään naukuen, kun talossa heräillään (...pyytämään ruokaa).
Ruokahaluni on ollut todella hyvä aikaisempaan verrattuna, tänäänkin kun sain lempiruokaani pakasteseitä, katsoin tassut kiinni mikrossa pöydällä, että milloin se on sulaa. Ennen olen vain istunut lattialla odottamassa nätisti herkkupalaani. Monesti söin muutaman suupalan ruokia ja lähdin pois. Nyt syön vähintään puolet annoksestani. Emäntä on myös lopettanut säännöllisen kipulääkeen käytön. Käytössä oli metacam sillä ajatuksella, että olen ehkä nivelrikkoinen, kun tein kakkakepposia toisinaan laatikon viereen. Nyt kun siipikarja ja vilja on eliminoitu pois ruokavaliosta, emäntä uskalsi pudottaa kipulääkeannoksen niin pieneksi, että lopulta lopetti sen kokonaan, enkä ole yhtään sen apaattisempi kissa. Kakkakepposia sattuu enää vain, jos satun saamaan itselleni minulle sopimattoman makupalan, joka on tarkoitettu Mimmi-kaverilleni. Emäntä lupasi minulle, että antaa sitä kipulääkettä sitten tarvittaessa.

Tänään käytiin taas siellä eläinlääkärissä, laitettiin minun rokotukset ajantasalle ja kylläpä niitä nauratti, kun minun paino on noussut leikkausta ennen olleesta painosta 3,7kg:sta 4,6 kg:n. Minulle on sen lisäksi tullut upea hyväkuntoinen turkki. Tiesittekö muuten, että ragdoll-kisuille ei ihan kaikkia rokotteita voi antaa? Eläinlääkäritäti kertoi, että tuo rokote, minkä minulle antoi, on se turvallisin. Sain ihan oman neuvolakortinkin, missä lukee rotuni kohdalla ragdoll mix. Mikä se sellainen on? Kaippa se tieto on hyvä olla siinä, kuten mikrosirussanikin.
Sydän kuulosti kuulemma ihan normaalilta ja en ole kyllä mitenkään oireillut leikkauksen jälkeen sydämeni puolesta.

Syksymmällä on tulossa vielä hammashoito ja sitten kuulemma saisi ne lääkärivisiitit vähäksi aikaa riittää. Ottavat kuulemma sitten sillä reissulla minulta verikokeetkin, että katsotaan senkin puolesta, että kaikki on pysynyt kunnossa.

Kaikkea kivaa teille karvaiset ja vähemmän karvaiset kaverit! HCM-sairauden rintamalta ei ole uusia tuulia kuulunut, omalla kohdallani hassua kyllä, se on tältä erää historiaa. Taidan olla tosi harvinaisuus.

minua niin kovasti ramaisi eläinlääkärireissun jälkeen. Olin kyllä kuulemma tosi reipas tyttö.