Niinhän se on, hyvin hämmentävä vuosi takana ja jo minun seitsemäs vuosi edessä. Sen kunniaksi emäntä varasi vihdoin minulle sen hammashoitoajan...minut viedään kuulemma helmikuussa. Otatetaan samalla verikokeet ja laitetaan purukalusto kuntoon. Emäntää kuulemma jännittää jonkin verran, ettei nyt nukutuksessa tällä kertaa tulisi mitään yllätyksiä. Viimeksihän se meni tosi hyvin, miksi asia olisi nyt toisin? Emäntä sanoi, että minun kohdallani nukutus tulee olemaan aina riski, niinkuin se on kaikille meille karvatassuille, kun ikää alkaa tulla.
Olen voinut ihan hyvin, tosin olen kuulemma tiputtanut taas painoani, kun noita vatsavaivoja on taas syystä tai toisesta ajottain ollut. Minulle ei ole enää löysiä ulosteita, nyt olen enemmänkin ummella ajoittain ja menen sitten taas laatikon viereen tekemään ne kakkakepposet. Olen kyllä saanut sitä kipulääkettäkin ja ruokavaliota on yritetty pitää puhtaana siipikarjasta ja viljasta, onko siis vielä jokin mysteerinen ruoka-aine, mikä minulle ei sovellu?
Emäntä aikoo taas yrittää löytää jotain viljattomia tuotteita, se niitä aina etsii netistä ja paljon on kyllä vaihtoehtoja, mutta ei niin paljoa ilman siipikarjaa. Tämä on tuottanut siis vähän pään vaivaa. Syön kyllä ihan hyvin, mutta sain viime kesänä leikkauksesta todenteolla vauhtia syömiseeni ja painokin nousi reippaasti ylöspäin. Tällä hetkellä olen n. 4,7kg, eli ihan mukavan kokoinen tyttö, mutta ruokahalu kyllä sitten tuossa syksyn mittaa vähän vähentyi. Olen kyllä nytkin melkein kilon painavampi kuin ennen leikkausta. Emäntä jo vähän naureskelikin, että minkäköhänlainen pulla minusta sillä syömisellä tulee.
Syön kyllä, mutta en ihan sellaisella ahneudella kuin aikaisemmin.
Joskus on väläytetty jonkin IBD:n mahdollisuutta, mikä sekin lienee on. Toisaalta jos sitä suolistoärsytystä on ruoasta johtuen, niin se vie aikaa, että se tilanne paranee, jos on sattunut saamaan jotain sopimatonta.
Nyt olen syönyt kissan mallasta vatsan toimintaa edistämään ja kipulääkettäkin on yleensä annettu kun ei meinaa osua laatikkoon. Joskus menee pari viikkoakin ilman ongelmia, sitten taas iskee kausi, että joutuvat kuulemma miettimään, että olenko saanut suuhuni taas kerran jonkin herkkupalan, mikä minulle ei olisi kuulunut. Se on kuulemma välillä vähän hankalaa, kun meitä karvapeppuja on kaksi ja ne kyllä antaa tuolle kaverille joskus niitä ihanan tuoksuisia herkkuja, mitä minä en saisi kuulemma syödä.
Edelleen minulla on se nelio vet lääke, mikä pitäisi sitten seuraavan nukutuksen jälkeen pikkuhiljaa lopetella. Muista lääkkeistänihän olenkin jo päässyt eroon.
Voi voi, olen minä vähän sellainen herkkä tyttö, mutta onneksi minua yritetään hoitaa.
Pitäkäähän peukkuja minun seuraavalle nukutukselle ja että kaikki menisi hyvin. Emäntä lupaili siitä sitten seuraavalla viikolla viedä minut lomailemaan mökille
ai niin ja oikein kivaa alkanutta vuotta minulta ja kaveriltani Mimmiltä <3
Palataan kuulumisiin, kun niitä on lisää....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti