Emäntä ja isäntä tässä aloittivat wc-remontin ja ollaan oltu tuon Mimmi-kaverin kanssa kovasti auttamassa mukana. Sattui vaan sitten sellainen vesivahinko, yksi hana petti yllättäen ja kasteli meidän kodin yläkerran lattiaa ja osan alakertaakin vedellä.
Täällä kävi sellainen mittaaja joka totesi seinissä kosteutta, eli tänne kuulemma tulee sitten ihan kuivatukset ja kaikki ja koko homma menee uusiksi osittain.
Minä en pelännyt juuri lainkaan remonttiääniä enkä vieraita ihmisiä, mitä täällä kävi. Kävin tutkimassa kaikki työkalulaukut, kosteusmittaajalla oli sellainen kiva laservalo ja sitä minä menin jahtaamaan. Se vedenpaisumus kyllä silloin vähän säikäytti, onneksi emäntä oli kotona silloin.
Putkimies kävi asentamassa uutta hanaliitosta, sillä välin minä poljin emännän mahaa kehräten, eli en ole kovinkaan pelokasta sorttia.
Me muutetaan pian evakkoon täältä remontin tieltä, mennään kuulemma sellaiseen taloon, missä on kaksi koiraa. Siedän noita koiria samassa tilassa, mutta en halua niiden tekevän lähempää tuttavuutta kanssani. Onhan se taas yksi stressi tietenkin, mutta onneksi siellä evakkopaikassa on tuttuja ihmisiä minulle. Siellä on emännän äiti, se on minusta hirveän kiva ihminen. Menen ja pusken sitä aina mielelläni.
Pitää tulla sitten päivittelemään kuulumisia siitä, miten yhteiselo koirien kanssa sujuu. Onneksi se on iso omakotitalo, että eiköhän sieltä piilopaikkoja meille löydy, minne koira ei pääse. Ja ne koirat kuulemma tykkää kissoista, noinkohan on. Se yksikin tapitti minua ja vinkui häntä heiluen, mitä lie sillä sitten tarkoittikin. Ainakaan en ole halunnut hyökätä koiran päälle, ne kävi meillä kylässä tässä, katsoin hyvältä etäisyydeltä ja menin muina naisina niiden ohi katsomaan keittiön ikkunasta ulos.
Emäntä sanoi laittavansa feliway-haihduttimen sinne sijaiskotiin rauhoittamaan meitä. Muutto taitaa olla jo ensi viikolla, vähän jännittää kyllä.
Mutta palataan taas kuulumisien kera. Kasvain ei ole nyt kokoaan oikeastaan muuttanut pienemmällä hormoniannoksella ja olen emännän mielestä ollut taas paljon pirteämpi. Sydän ei ole näkyvästi ainakaan oireillut, edelleen vedetään päivittäin rallia Mimmi-kaverini kanssa.
Pääsiäisen odotusta teille kaikille! Toivottavasti pöydillä on taas niitä ihania keltaisia tipuja, mitä voi sitten vähän repiä.
"kurnau"....Muska
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti