täällä voidaan hyvin

Moikka taas kaikille!

Tulin kertomaan, että se minun haavatulehdus sitten parani ihan paikallishoidolla ja niiden sulamattomien ompeleiden poistolla muutamassa päivässä. Pukua jouduin pitämään kaikkiaan 4 päivää, mutta hienostihan minä sitten jaksoin. Viimeisen päivän aamuna päätin riisua sen itse, että nyt riittää. Emäntä totesi, että siistihän se haava oli, rupi oli jo tullut, joten puvulle ei ollut sitten enää tarvetta.

Tässä nyt olen sitten kissanpäiviä Mimmi-kaverini kanssa vietellyt. Mökiltä tultiin kotiin kun emännän loma loppui ja se sanoi, että pari viikkoa vielä menee, ennenkuin pääsen sinne uudestaan. Voi voi, hinku sinne olisi kyllä kova. Niillä on ollut nyt kaikenlaisia menoja tässä, että ollaan oltu sitten täällä kaupungissa.

Ne vitsailee, että minä olen vaihtunut siellä leikkauksessa. Minusta on kuulemma tullut niin kehrääväinen ja leikkisä. Lisäksi ne sanoo, että minä olen vähän paksuuntunut. No tottakai, kun minulle niin hyvin ruoka maistuu.

Emäntä on tiputtanut entisestään metacam-annosta, kokeilevat nyt, että josko minä alkaisin pärjätä ilman sitä lääkettä.

Muutenkaan ei nyt mitään uutta erityistä ole ollut, hammashoitoon kuulemma pääsen sitten, kun tuosta leikkauksesta olen riittävästi toipunut, ainakin kuukausi kuulemma pidetään väliä siitä, kun tämä haavahomma parantui. Hammaskiveä kuulemma poistavat.

Toivottelen kaikille kauniita heinäkuun päiviä.
Tullaan taas kertomaan kuulumisia.